Está en la página 1de 14

FORTALECIMIENTO DE

CAPACIDADES EN
LECTURA Y ESCRITURA
QUECHUA
SESION 07
¿Mayqinmi allin qillqasqa kachkan?
Karqani qanchis watachayuqñam. Qanchis watachayuqñam karqani. Ñuqam
Ñuqam hatun wasiykupi taytaywan tiyarqani hatun wasiykupi taytaywan
tiyarqani iskay wawqiykunawan; iskay wawqiykunawan; mamaytaq wakin
mamaytaq tiyarqan wakin panaykunawan panaykunawan ch´ukllapi tiyarqan
ch´ukllapi uywakunata qhawaspa. Puquy uywakunata qhawaspa. Karqan puquy
killam karqan. Kawsaykunapas killam. Sisarimuchkarqan
sisarimuchkarqan sumaqllatañam. kawsaykunapas sumaqllatañam.

Qanchis watachayuqñam karqani. Ñuqam hatun wasiykupi taytaywan iskay


wawqiykunawan tiyarqani; mamaytaq wakin panaykunawa ch´ukllapi uywakunata
qhawaspa tiyarqan. Puquy killam karqan. Sumaqllatañam Kawsaykunapas
sisarimuchkarqan.
¿Iskay rimanakuna pantachikuptin imatam rurasunchikman?

Wawqiykis hamusqa mana allinta puñuspa. ‘Dice que vino tu hermano sin haber dormido bien’

Deberíamos sospechar de hamusqa y puñuspa. Para salir de dudas empezamos a conjugar:

Ñuqa hamusqa (no), Ñuqa puñuspa (no)


Qam hamusqa (no), Qam puñuspa (no)
Pay hamusqa (sí); Pay puñuspa (no)

Conjugando el verbo, entonces, el verbo principal de la oración es hamusqa y no puñuspa; por lo que debería
estar en su ubicación correcta:

Wawqiykis mana allinta puñuspa hamusqa


ESTRUCTURA SINTÁCTICA DE LA ORACIÓN EN QUECHUA

SUJETO + OBJETO + VERBO

Es la persona, ser, objeto o Objeto es el complemento directo (objeto Es la palabra que indica la
de quien se dice algo. directo, objeto indirecto y los complementos acción que realiza el
circunstanciales), es el elemento gramatical al sujeto.
cual afecta la acción del verbo.

El quechua es una lengua cuya tipología oracional es SOV; es decir, en la estructura primero va el sujeto (S),
después el objeto (O) y finalmente el verbo (V); pero, en castellano el orden es primero sujeto, luego verbo y
finalmente objeto (SVO).

Q: S.O.V. ≠ C: S.V.O.
CONECTORES DE LOS SUFIJOS.- Establecen relaciones explícitas o
implícitas entre un enunciado y otro. Son de los siguiente tipos.

EL TOPICALIZADOR. El sufijo es –qa, a través de


ella en la conversación o en el discurso se
proporciona una información nueva. Ejemplos:

Warmi-qa La mujer
Pay-qa El

Warmiqa pullirawanmi p’achakun.


Imatacha payqa munan EL REANUNADOR. El sufijo es –ri, a través de ella se
reanuda la conversación o el discurso.
Ejemplos:
Qam-ri Y tú ¿De dónde vienes?
Kunam-ri Y ahora ¿adónde iré?

Qamri maymantataq hamuchkanki


Kunanri maytataq risun
EL ADITIVO. El sufijo es –pas, son de dos tipos
• COMO COORDINADOR. Enlaza elementos en el mismo nivel. En
castellano equivale a
“también”. Ejemplos:
Ta’ntata-pas, aychata-pas Pan, carne
Tusun-pas, takin-pas Baila, canta

T’antatapas, aychatapas ñuqaqa mikhullanin


Wasillaypin tusunpas, takinpas

COMO MARCA DE INDEFINICIÓN. Connota ambigüedad,


desconocimiento o imprecisión.
Ejemplos:
Pi-pas Quién sea
Maypi-pas Donde sea
Pipas qullqi wikch’usqaytaqa tarichkachun
Maypipas uywaykunataqa michillanin
EL CONTRASTIVO. El sufijo es –taq, establece una
coordinación contrastivo, se usa en las
preguntas de información y además conlleva un matiz de
sorpresa o reproche. Ejemplos:
¿Pi-taq ? ¿Y quién?
paqarin-taq Y mañana
¿Pitaq? Quqawaytari mikhurapuran
Kunanqa Qusqutan risaq, paqarintaq sicuanita

EL CONTINUATIVO. El sufijo es –raq, expresa la continuidad


de un estado de cosas. Ejemplos:
Manaraqmi No Todavía
Ñuqaraqmi takisaq Yo todavía
Manaraqmi illarimuchkanchu
Nuqaraqmi takisaq
EL DISCONTINUATIVO. El sufijo es –ña, expresa lo
opuesto del continuativo. Ejemplos:
Mikhuniñam ya comí

Paqarinña risun Mañana ya


Ñuqaqa mikhuniñan
Paqarinña Qusquta risun

L LIMITATIVO. El sufijo es -lla, expresa afecto, es


atenuador en los mandatos; también señala el
límite de algo. Ejemplos:
Ñuqallam Yo nomás
T’antallatam Pan nomás
Ñuqallam llank’aqqa risaq
Inqikunaqa T’antallatan munanku
SIMI HUNT'ACHIQKUNA: _NTIN, _SAPA, _YUQ, _CHA.

Qillqasqa ukhupi imaymana rimaykunata, simikunata


ima tarinchik. Kunanqa kay
pukayuq simikunatam yuyaychananchikpaq akllakun:
ichhuntinwan, ichhuwan
ichhusapata, ichhuta
wasiyuqkunaqa, wasikunaqa
irqichakuna. irqikuna
Kay simikunapi pukachakunaqa simi
hunt'achiqkuna
kanku. Kunanqa imayna kasqanta qhawarisun:
Simi _yuq _sapa _cha _ntin
Hunt'achiq
kuna
Imayna Kay simi Kay simi Kay simi Kay simi
kasqan hunt'achiqqa hunt'achiqqa hunt'achiqqa
imayuqpas sutikunatam hunt'achiqqa sutikuna piwan
kasqantam hatunyachin. utikunatam kasqantam
chaninchan. huch'uyachin. chaninchan.

Chanincha wasiyuqkunaqa ichhusapata irqichakuna ichhuntinwan


ykuna mamayuq umasapa wasicha allquntin
qullqiyuq wawantin
wawayuq chukchasapa pukllanacha warmintin
qullqisapa warmicha
Simi _yuq _sapa _cha _ntin
Hunt'achiqkuna

Imayna kasqan Kay simi Kay simi Kay simi Kay simi
hunt'achiqqa hunt'achiqqa hunt'achiqqa
imayuqpas sutikunatam hunt'achiqqa sutikuna piwan
kasqantam hatunyachin. utikunatam kasqantam
chaninchan. huch'uyachin. chaninchan.

Chaninchaykuna Allpayuq Pikisapa Qullqichayuq Runantin


Simiyuq Uywasapa Runacha Ununtin
Warayuq P’achasapa Unuchayuq Chakantin
Michiyuq Ñawisapa Mikhunacha Aqhantin
wasiyuq Makisapa aqhacha mikhunantin
Mayt’usapa
WASI RURAYMANTA
Ñawpa kawsaykunapiqa, wasichanapaqqa rumillawanmi pirqakuq. Chaymantataq
t'uruwan ichhuntinwan ima pirqakullantaq. Wasichanapaqtaqmi ichhu t'irasqata wasi
qatanapaq t'isaqku, saphin hawaman rikhuriqta churaspa qataqku. Wasichay
qallarinapaqqa huk wilanchata ruraqku: paquchapa sunqunta kawsachkaqta hurquspa
hamp'ara patapi ruphachiqku. Yawarnintataq wasi pirqaman allin musuq wasi
kananpaq ch'allaqku. Qhipa kawsaykunapiqa allpa t'ikawan wasikuna ruray rikhurimun.
Qatanapaqtaq, ichhusapa t'uruta unuman chapuspa qatapunku.

Wasichakuyta tukuspaqa, musuq wasi ukhupi Pachamamaman haywarikunku. Hinataq


sayk'unankukama tusunku. Chaymantataq imaymana musuq p'achakunata wasiman
warkunku. Allin kawsay chay wasipi kananpaq ruranku. Manaraq inti lluqsimuptintaq,
wasiyuqkunaqa musuq wasipa qhipanta tususpa muyumunku.
P'unchawyaramuptintaq turus nisqata pukllanku. Kaykunataqa chay wasipi tiyaqkuna,
tayta mama, irqichakunantin munay kawsakunankupaq ruranku.
Sapakama siq’imanta hunt’asqa rimayta Qillqasun
• Pay awashan sumaqllataña/ PAY SUMAGALLATAÑA AWACHKAN
• warmi chumpita awachkan
• Paqukuna pachamaman haywakuyta ruwachkanku
• irqichakunan unanchata hapisqaku
• Runakuna pachamaman haywarikuchkanku, munay sipas chumpita
awayuchkan
• Kinsantin qharikuna pachamaman wilanchata ruwachkanku.
• Runakuna unanchata apachkanku

También podría gustarte