Está en la página 1de 2

CH’IYARA PHISIMPI JACH’A ACHAKUMPI

Mä uruxa pampana chuqi jathachawina, mä suma kullakaxa, utapa qhipaxapana


qalltuna phisipampi ch’uqi jathachaña. Ukatxa phisiru sanawa jumawa yanapitata
katjaña achakunaka. Ukatsti phisixa sanawa waliskaniwa, ukatxa phisixa wali
unch’ukiskana nayrapasa ariki suyantana achaku katjañatakixa, uka ch’uqi
qutunanaka siwaranakampiwa janantatana.

Ukatsti, suma kullakaxa apaqana siwaranaka mä pamparu ukatxa, mä jach’a


achaku ch’uqi janantata taypita qhispsuwi, phisixa uka uñjasina qhipapa arktana,
jach’a achakuxa janiwa katjayaskanati phisimpixa, ukatxa phisixa janiwa qarjkanati
wali t’ixjayana uka pampacha jach’a achakuru, qhispintanawa mä uta p’iyaru,
ukatsti phisixa janiwa jalatkanati uka p’iyatxa suyanawa jach’a achakuru
misthuñapa, suma kullakaxa phisiru sana ¿kunsa unch’ukta? phisixa amuki
isch’ukisina, kullakaxa uka p’iyaruxa khatira umampi warantana, ukatxa jach’a
achakuxa thuqsunina wali warart’asa ukaruxa katjana ch’iyara phisixa achakuru
ukatsti wali manq’antana.

Ukuruxa phisixa walja achakunaka katuräna siwara taypinakata ukhumaraki ch’uqi


qutunakata, achakunakaxa khuyaña katjayasina ch’iyara phisimpi, ukuruxa phisixa
wali sisantatanawa purakapasa wali tirukinawa phallirjamanawa.

Qhipatuqirusti, suma kullakaxa phisipampi suma jathachapxana, jayp’utuqiruxa


pamapana jalluwa purintäna ukatxa utaparu qhispintapxana ukhumaraki
phayasjapxana.
ACTIVIDAD

Extraer palabras que tengan: Sufijos de casos, pronombres, sufijos posesivos, sufijos
verbales y palabras que conozca; y con sus respectivas traducciones.

Utapa = Su casa

Phisiru = Hacia el gato

Pamparu = Hacia el campo

Achakuru = Hacia el ratón

Achakunaka = Ratones

Phisipampi = Con su gato

Umampi = Con agua

Nayrapasa = Hasta sus ojos

Misthuñapa = Debe salir

Phallirjamanawa. = Esta por

Warart’asa = llorando

Purakapasa = hasta suestomago

Qutunakata = De los Montones

Suyantana = Esperaba

Janantatana = Estaba cubierto

Janantata = Tapado

Arktana = seguia

También podría gustarte