Está en la página 1de 16

Runakunapak kamachiy

KAY CONTRA EL
CONSUMO Y
MICROTRÁFICO
DE DROGAS
HATUN KAMACHIY
EQUIDAD Y PARIDAD DE GÉNERO EN LA ASAMBLEA NACIONAL
ASAMBLEA NACIONAL DEL ECUADOR

Miembros del Consejo de


Administración Legislativa (CAL)

César Litardo
Presidente

César Solórzano
Primer Vicepresidente

Patricio Donoso
Segundo Vicepresidente

Ana Belén Marín


Primera Vocal

Carlos Cambala
Segundo Vocal

Cristina Reyes
Tercera Vocal

Rina Campain
Cuarto Vocal

Javier Rubio
Secretaria General
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE DROGAS HATUN KAMACHIY
ÍNDICE

Ecuador Mamallakta
Mamallakta Tantanakuy
HUNTA TANTANAKUY KAYPI TIKSIRISHPA 6

KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE DROGAS HATUN KAMACHIY



I WANKURI
KAY PREVENCIÓN INTEGRAL DEL FENÓMENO
SOCIO ECONÓMICO DE LAS DROGAS Y DE
REGULACIÓN Y CONTROL DEL USO DE
SUSTANCIAS CATALOGADAS SUJETAS A
FISCALIZACIÓN HATUN KAMACHIYTA MUSHUKYACHI 7

II WANKURI
KAY CÓDIGO ORGÁNICO DE ORGANIZACIÓN
TERRITORIAL, AUTONOMÍA Y DESCENTRALIZACIÓN KAMACHIYTA ALLICHI 11

III WANKURI
KAY RÉGIMEN ESPECIAL DE LA PROVINCIA DE
GALÁPAGOS HATUN KAMACHIYTA ALLICHISHKAKUNA 13

IV WANKURI
KAY MOVILIDAD HUMANA HATUN KAMACHIY MUSHUKYAY 13

YALLICHINALLA CHURASHKAKUNA 13
Ecuador Mamallakta
Mamallakta Tantanakuy

HUNTA TANTANAKUY KAYPI TIKSIRISHPA

Ima, kay wayru killa, 20 puncha, 2008 watapi Ecuador Mamallaktapak 449 yupaywan, Mamakama-
chiy, Kamachiy Kipupi killkarishka, 46 nikipi, Mamallakta kari warmi wawakunata, imillakunata
ama llakipi urmachun, kamachun tupukunata rikuchin, “Yuyay miyuymanta, munay miyuymanta,
machana yaku upyaymanta anchurichun, allikawsaykunata, wiñarikukta wakllichik upyaykunata
wamra ama hapichun, harkachun rikuchin”;

Ima, Mamakamachiy, 364 nikipi, millay kawsayka tukuylla allikawsaypak shuk llakimi kan. Willayku-
nata kimirichishpa llankanata wiñachichun churan. Shinallatak Mamallaktaka machanayakuta,
shayrita, yuyaymiyuyta, muspachik miyuyta millpukta harkanata, hampinata charin, wakinpilla
mikukkunata allichinata, punchanta mikukkunata, llakichikkunata rikurayachun churan. Imaman-
tapash Mamakamachiypi nishka hayñikunawan mana pita chikanyachinata, wakllichikkunatapash
mana sakichun churan;

Ima, kay wayru killa, 26 puncha, 2015 watapi kay Prevención Integral del Fenómeno Socio Econó-
mico de las Drogas y de Regulación y Control del Uso de Sustancias Catalogadas Sujetas a Fis-
calización Hatun Kamachiy, 449 yupaywan, Kamachiy Kipupi killkarishka, 1 nikipi, kay Kamachiy
muspachik hampita katushpa kullkita ama charichun, nikichun, chapachun churan. Muspachik
hampimanta kullkita hapikkunata, hampita rurashpa kamaywasikuna ama llankachun, kamachik
allita harkachun churan;

Ima, kay kapak killa, 24 puncha, 2019 watapi kay kallari yallichinalla Reformatoria al Código Orgánico
Integral Penal Hatun Kamachiy, 107 yupaywan, Kamachiy Kipupi killkarishkapika, 1 nikipi churan,
“Mushukyachishka Hatun Kamachiy Kipupi killkarishka 90 punchamanta Mamallakta Tantanakuy
Gobiernos Autónomos Descentralizados kamaywasipak ushayta uchilla kamachiywan allichinka,
chay kamachiywan kamachikkuna muspachik hampimanta kullkita hapinata, tukuylla kuskakuna-
pi, tukuylla chayana pampakunapi millpunata, allita harkanka.”;

Ima, kay Fenómeno Socio Económico de las Drogas waktayta harkankapa Mamallakta kunan pacha
ñapash tupukunata churana, chaypimi tukuy pata hatun kamachikkuna tukuypak alli kachun ma-
kita kushpa llankanata charin, chaymanta runakunata, kamachikkunata muspachik hampita ama
millpuchun kamachiy tupukunata churan.

Mamallaktapak Mamakamachiy, 120 niki, sukta yupaywan, kay Función Legislativa Kamachiy 9 niki,
sukta yupaywan apuyta kushkawan, katipi rikurik kamachiyta arinishpa kachan:

6
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY

KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE DROGAS HATUN KAMACHIY

I WANKURI
KAY PREVENCIÓN INTEGRAL DEL FENÓMENO SOCIO
ECONÓMICO DE LAS DROGAS Y DE REGULACIÓN Y CONTROL
DEL USO DE SUSTANCIAS CATALOGADAS SUJETAS A
FISCALIZACIÓN HATUN KAMACHIYTA MUSHUKYACHI

1 niki.- Kay 4 niki tukuripi, katikpi rikurik killkakunata mirachipay:

“g) Mana ñitiri.- Tukuylla llaktayta karuyachishpami wiñarichun wallpana, mirachina. Shinami
llaktakunata rikunka, kikinllatak karupi kamachikkunapak yanapayta charinka;

h) Ushaykaruyay.- Tukkuylla llankay llaktayta karuyachishpami mirachina kan, shinami kay


Kamachiy rimashkawan Gobiernos Autónomos Descentralizados ushayta paktachinka. ”

2 niki.- Kay Kamachiypak 7 niki, ishkayni killkamilka katikpi kay killkawan rantinchipay:

“Kay Gobiernos Autónomos Descentralizados, Comité Interinstitucional kamaywasi ñanyayachishpa


churashka llaktaywan paykuna ushana karma ukupi, tukuy mana allikunata harkankapa
llankayñankunata, yachaykunata, hatun llankaykunata churanka, kallaripi rikuna runakunata, wakllirishka
runakunata kallaripi churashpa, kamashpa yanapanka.

Kay kamachiy rimashkata katishpa llankayñankunata, yachaykunata, hatun llankaykunata churanka,


ayllullaktakuna alli kawsayta charichun, paykunapak kawsayta riksishpa, kiti runakunapak kawsayta
riksishpa yachachinka. Shinallatak kari warmi wawakuna, imillakuna imashina paykunpak pachata raki-
shkata rikushpa yachaykunata, llankaykunata, pukllaykunata, samarikunata, yachana ñanpi churanka.

Kay llaktaykunata, llankayñankunata, yachaykunata, hatun llankaykunata churankapa tukuylla,


shupaklla kamaywasikuna, sapsi tantarikuna yanapachun mañana. Shinallatak hatun yachakkunata
yanapachun yaykuchina, kamana. Ayllullaktakunata, sapsikunata, shulkakunata, kiti ayllullakta alli
yuyaywan llankachun yanapanka.

Kay Gobiernos Autónomos Descentralizados muspachik hampita ama hapichun harkashkata rikus-
hpa kamachikkuna, tukuylla, shukpaklla kamaywasikunaman, kamachiywan riksishka tantarikunaman,
runata tantarikuman alli llankayta, yanapayta rikushpa shuk kamarita chayachinka. Kay kamachiyta
paktachishpa mushpachik hampita runakuna ama upyachun harkakukta rikushpa kamarita kunka.

Paypash ushayta paktachinkapa Gobiernos Autónomos Descentralizados paykuna ushashkunata pak-


tachinkapa kallaripi rikuna runakunaman sapan kamachikpak ukuman kullkita chayachinka”.

3 niki.- Kay 9 nikita, katik killkawan rantinchipay:

“9 niki.- Yachay karmapi harkay.- Kay Autoridad Educativa Nacional kamachik llaktayta wiñachinka,
chaypak sapan kamachik patakunapi, sami llankaykunapi yachaykunata churanka, chayka muspachik
hampita runakuna ama millpuchun harkankapa kanka, shina alli runakunata, kawsaykunata shukpaklla
runapi, tantarishka runapi yuyayta churanka.

7
Chaymanta kamaywasi hatun yachakkunata kayanka, shinami yanapachun ayllullakta, shukpaklla
kamaywasikuna, tukuylla kamaywasikuna, Gobiernos Autónomos Descentralizados kamachikkuna
llankayta churanka.

Yachana llikapi, asha asha muspachik hampita mana millpuna, harkana yachayta chaskinka, mapata
millpunapak ranti alli runa kana, runapak hayñita riksinka. Llaktayukkuna rurana hayñita yachachun
yaykuchinka.

Shinallatak alli kawsayta charichun, ayllukunawan kimirichun ishkantin kimirinata, yachana kuskata,
alli yachayta charichun ñanta kuna. Runakunawan, ayllukunawan kimirinakushpa kawsachun ñanta
rikuchinka.

Kay Fenómeno Socio Económico de las Drogas hawa yachaykunata, yachay kamachikkunata,
yayamamakunata yachachinami kallaripi kanka, chaypak Autoridad Educativa Nacional kamachik
yachay katikuyman, wallpay katikuyman yaykuchinka. Mamallaktami chay llankayta rurachun asha
kullkiwan yachachikkunaman yanapanka, kamachiyta pakikkunata willachun mañanka.

Kay Autoridad Educativa Nacional kamachik yachanawasikuna yachaykunata, wallpaykunata


kallaripi churashpa paktachichcun purichinka, chapanka. Shina yachakukkuna paypak pachata alli
kawsaytarpuypi, pukllaypi, samarinapi, yachaypi churachun ñanta rikuchinka.”

4. niki.- Kay 10 nikita, katik killkawan rantinchipay:

“10. niki- Hatun yachana karmapi harkay.- Kay Secretaría Nacional de Educación Superior, Ciencia,
Tecnología e Innovación kamaywasi, Consejo de Educación Superior kamachik, paykunapak ranti llankak
kamachikkuna, tukuy sumak yachanawasikunapi Prevención del Uso y Consumo de Drogas harkana
yachayta yachana linchipi kallpaykunata churachun mañanka, chaypillatak taripay yachaykunata,
runakuna kay yachayman yaykurichun kayanka, shinami Fenómeno Socio Económico de las Drogas
llakita harkachun yachachinka.

Kay Consejo de Aseguramiento de la Calidad de la Educación Superior kamaywasi, chaypak ranti


apukkuna kay kachashkakunata, mañashkakunata kamaykunaka, shinami kamachiywan sumak
yachayta pushakushkata rikunka.”

5 niki.- Kay “Comité Interinstitucional” churashka, 12 nikipak ishkayni killkamilkapak katik killkamilka-
ta anchuchipay”, “ushaykuna” rimayta kay “Kamachiypi” yapa yuyay rimakta killkapay.

6 nik.- Kay14 nikipi, tukuri killkamilkata shina yaykuchipay:

“Muspachik hampita rikuchun minkashka, Gobiernos Autónomos Descentralizados kamachikwan


shuklla, tantarishkapash kimirishpa rikunata charin, chaypak Comité Interinstitucional kamachik, Cam-
pañas llankakwasi tukuysami muspachik hampita millpunata sumakruraykunawan, alli willaykunawan
harkanka, shina kari warmi wawakuna, imillakuna, pakta runakuna mana wakllirinka.”

7 nik.- Kay 17 nikipak katipi, katipi rikurik nikikunata yaykuchipay:

“17.1 niki.- Yachay llikapi harkay, sikay.- Kay Autoridad Educativa Nacional kamachik, Autoridad
Nacional en materia de Seguridad kamachikwan kimirishpa, Comité Interinstitucional kamachikkuna

8
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY

churashkawan, tiksi hayñikunawan, Mamakamachiypak hayñikunawan arinishpa muspachik hampi


millpukta harkankapa, tarinkapa ñankunata, tatkikunata churanka, mana kamachiywan apakkunawan
kimirishkata anchuchina, yachay ayllullaktakunapi punchanta yachachina, kamachikmi churashka
paktakushkata kamaykuna.

Yachanawasikunapak ukupi, kanchapi yachakukkuna ama muspachik hampiman yaykurichun, millpu-


chun harkak ñankunata, tatkikunata churana, kamaykunata nikinka.

17.2. niki- Yachanawasipi harkay, chapaypash.- Kay Autoridad Nacional en materia de Seguridad
kamachik, Autoridad Educativa Nacional kamachikwan, Gobiernos Autónomos Descentralizados
kamaywasiwan kimirishpa: tukuylla, shukpaklla yachanawasikunapak ukupi, kanchapi llankaykuna
katikushkata rikunka, chapanka. Shina kari warmi yachakukkunata kamanka, shinami muspachik
hampita hapichun, millpuchun harkanka. Chaykuna paktachun Servicio Integrado de Seguridad ECU 911
mitachita, chay llankayta rurakta churanka, chay hillaykunata mana churana kuskapika Policía Nacional
o Agentes Municipales o Metropolitanos chapakkunata harkachun shayachinka, ashtawankarin
yachakkuna yachayman yaykuna sayllapi, llukshina sayllapi chapakta shayachinka, shinami kari warmi
yachakukkunata kamanka.

Kay Gobiernos Autónomos Descentralizados kamachikkuna mutsurishka harkachun kamachiywan ari-


nishka pankakunapi kunka.”

8 nik.- Kay 18 nikipak tukuri killkamilka katipi, kay killkata yaykuchipay:

“Muspachik hampita millpukkunata, ayllukunata hampinkapa, kutintak allichinkapa mitachikunata, su-


mak yachaykunata chayachinka, shinallatak kari warmi wawakunaman, imillakunaman, pakta runaku-
naman, yuyak runakunaman, chichu warmikunaman, tisikunaman akllashka hampikunata, yachayku-
nata kunka.

Kay Gobiernos Autónomos Descentralizados kamachikkuna tukuylla kamaywasikunawan, shukpak-
lla kamaywasikunawan, runa tantarikunawan, ista yanapakkunawan makita kushpa unkushkunata
apankapa antawata churanka, hampina wasikunata wiñachinka. Chaypak kikin kullkita, Mamallakta-
manta Fondo Nacional para la Prevención Integral de Drogas kullkiwasimanta shamuk kullkita churas-
hpa llankanka”

9 nik.- Kay 21 nikipak tukuri killkamilka katipi, kay killkata rantinchipay:

“Kay Comité tantariman Salud kamachik, Seguridad kamachik, Educación kamachik, Inclusión Econó-
mica y Social kamachik, Cultura kamachik, Deporte kamachik, Justicia y Derechos Humanos kamachik
yaykurishka kanka; markamanta, kitimanta, paklla shulkamanta sapan tantarishka Gobiernos Autóno-
mos Descentralizados kamaywasimanta kimsa kamachikkuna yaykurishka kanka; kari warmi Mama-
llakta pushak churashkapash yaykurinka.

Kay Comité tantarika sapan kimsa killapi shukkutin rimanakuyta charinka. Yachakukkupak shutipi ri-
kukkunaka paykuna hayñita charishkamanta Consejo Nacional de Educación kamaywasipak, Consejo
de Educación Superior kamaywasipak ñawpakpi rimayta charinka.

9
Kay Comité tantarika, Fenómeno Socio Económico de las Drogas llakiwan kimirik tukuylla llaktay pak-
tachun wallpanka, kimirinka, tinkinka. Sapan wata Mamallakta Tantanakuyman paypak kallari kimsa
killa llankayta arinishka paktashka, mana paktashka willayta chayachinka.”

10 nik.- Kay 21 nikipak tukuri killkamilka katipi, kay nikikunata yaykuchipay:

“21.1 niki.- Marka Tantarikuna.- Paypak apuyta washaman mana churashpa, kay Comité Interinstitucional
chay Comités Provinciales tantarita shayachinka. Kay tantarika markakunapi, kitikunapi llankanka,
chayman Comité Interinstitucional tantari yaykurinka. Kay tantarikunami llaktapi tukuylla llaktaykuna
shuktak tantarikunawan, llakta kamaywasikunawan kimirishpa llaktapi tukuylla llaktaykunata Comité
Interinstitucional kachashkata paktachinka, paypak willaykunaka tukuylla llaktayta wallpanka,
arininkapa hillay kanka.

21.2 niki.- Tukuy Muspachik Hampita Harkankapa kullki.- Muspachik hampita katukushkamanta,
apakushkamanta, wiñachikushkamanta kullkita kurpashkamanta hapishpa kay Créase el Fondo Nacional
para la Prevención Integral de Drogas kullki wiñarinka. Mamallakta charishkata mañaymashkaymanta
rikurishka, kamaymanta minkashkakuna katushkakamanta kullipash yaykurinka, kikin runakuna,
kamachiy runakuna, kay Kamachiyta paktachichunka istallaktakuna kachashka kullkiwanpash
wiñarinka.

Kay kullkita kamanaka Comité Interinstitucional tantaripak makipimi kanka, paypak churashka kullkika
Gobiernos Autónomos Descentralizados kamaywasi hapichun kamachiypi rimashkata paktachinkapa,
kay Comité Interinstitucional tantariman, kay Secretaría Técnica de Drogas kamaywasiman yaykurishka
kamaywasikuna llankachun kunka. Yapa, tukuylla kamaywasikuna, shukpalla kamaywasikuna
muspachik hampita harkachun yanapanka, kamak kamaywasikuna tukuylla llaktayta paktachushka alli
kakta, mana alli kakta rikushpa arinishka kipa Comité Interinstitucional kamaywasi muspachik hampita
harkachun kullkita churanka.

21.3 niki.- Shuwashka charishkakunata hapishka.- Rikuna charishkata shuwashka, kamachiyta


pakishpa apashka, hapishka, Mamallakta kamakushka kashpapash muspachik hampita runakuna ama
chupachun, ama millpuchun harkanka. Musparishpa unkushkakunata hampinka, llakita charikkunata
allichinka. Kaytaka Mamallakta tukuylla llaktayta pushakkunawan makita kushpa, Gobiernos Autónomos
Descentralizados kamachikwan makita kushpa paktachinka.

Shuwashkakunata hapishpa, katushka kullkika Fondo Nacional Para la Prevención Integral de Drogas
kullkiman yaykurinka, shinami ñaka nishka nikita paktachinka.”

10
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY

II WANKURI
KAY CÓDIGO ORGÁNICO DE ORGANIZACIÓN TERRITORIAL,
AUTONOMÍA Y DESCENTRALIZACIÓN KAMACHIYTA ALLICHI

11 niki.- Kay 31 nikipak katipi i), j) killkakunata rantichipay, katipi rikurik k) killkata mirachipay:

“i) Kay Policía Nacional kamaywasiwan, kamaywasikunawan, paykuna ushana ukupi llankak
runakunata kaman, shuktak tantarikunawan kimirishpa llankana;

j) Kay Fenómeno Socioeconómico de las Drogas llakita harkankapa kamachiykuna


rimashkawan muspachik hampita millpuyta harkankapa llankayñanta, yachaykunata
mirachina, Mamallaktapak llaktay ukupi paktachina;

k) Mamakamachiy kachashka ukupi, Código kachashka ukupi tantari kamachiy rimashkawan


shuktak awllikunatapash paktachina.”

12 nik.- Kay 41 nikipak katipi j), k) killkakunata rantichipay, katipi rikurik l) killkata mirachipay:

“j)
Kay Policía Nacional kamaywasiwan, runakunawan, paykuna ushana ukupi llankak
runakunata kamana, shuktak tantarikunawan kimirina;

k) Kay Fenómeno Socioeconómico de las Drogas llakita harkankapa kamachiykuna, churashka


kamachiykuna rimashkata hapishpa llankayñanta, yachaykunata mirachina, shina
Mamallaktapak llaktay ukupi paktachina;

l) Kay kamachiypi shuktak killkashkatapash paktachina.”

13 nik.- Kay 54 nikipak katipi s), t) killkakunata rantichipay, katipi rikurik u) killkata mirachipay:

“s) Kitipak kawsaypura chikan chikan kawsaytarpuypi, runakuna yuyaypi charimushkata


kamankapa, ukllankapa, wakaychinkapa llankaykunata yachachina, willana;

t) Kay Fenómeno Socioeconómico de las Drogas llakita harkankapa kamachiykuna rimashkata


hapishpa llankay ñanta, yachaykunata mirachina, shina Mamallaktapak llaktay ukupi
paktachina;

u) Kay kamachiypi shuktak killkashkatapash paktachina.”

14 nik.- Kay 64 nikipak katipi m), n) killkakunata rantichipay, katipi rikurik 0) killkata mirachipay:

“m)Kay Policía Nacional kamaywasiwan, kamaywasikunawan, paykuna ushana ukupi llankak


runakunawan kimirinakuna, shuktak tantarikunawan kimirishpa llankana;

n) Kay Fenómeno Socioeconómico de las drogas llakita harkankapa kamachiykuna rimashkata


hapishpa llankay ñanta, yachaykunata mirachina, shina Mamallaktapak llaktay ukupi
paktachina;

o) Kay kamachiypi shuktak killkashkatapash paktachina.”

11
15 nik.- Kay 84 nikipak katipi s), t) killkakunata rantichipay, katipi rikurik u) killkata mirachipay:

“s) Kitipi tiyak wiwakunata allita kamana, tukuypak alli llaktaykunata churana, muyuntin
runakuna chaypi kashpa kimirik hillaykunata wiñachina;

t) Kay Fenómeno Socioeconómico de las Drogas llakita harkankapa kamachiykuna rimashkata


hapishpa llankay ñanta, yachaykunata mirachina, shina Mamallaktapak llaktay ukupi
paktachina;

u) Kikin Tantarikamachiypi, kamachiypi killkashkatapash paktachina.”

16 nik.- Kay 307 nikipak katipi g), h) killkakunata rantichipay, katipi rikurik shuk killkata mirachipay:

“g) Llaktapi kawsak runakuna yachayman, wallpayman shamuchun kayana, chaypi kashpa
rimachun, arinichun purichina;

h) Runakuna, ayllukuna, ayllullakta Prevención Integral del Fenómeno Socioeconómico de


las Drogas yachayman, hatun llankayman yaykurichun yanapana, purichina. Chaypak
churashka tukuylla llaktayta imashina paktashkata kamaykuna, runakuna chapashkata
rikuna; imashinami e, i) killkakunapi rimashkawan, Mamakamachiypi rimashka llaktaywan
shuktak kamachiyta, runakuna riksichishkata purichina.”

17 nik.- Kay 434 nikipak katipi kay rikurik nikita yaykuchipay:

“434.1 niki.- Muspachik hampikuna millpuyta niki, harkay, chapay.- Maypi rikuna muspachik
hampikunata achka runa purina pampakunapi, tantarina pampakunapi, wasipi ama millpuchun
harkana, hatun kitikuna, kamachikkuna, tantarishka runakunata kamachik kamaywasikuna, runakunata
ukllak churashka ñanta katishpa uku llaktay rurarichun paktachina. Shinallatak tukuylla allikawsayta
pushak kamachik rimashkata paykuna mana paktachikpika wanachina, kullkiwan wanachina, shina
Código Kamachiy rimashkawan allichina.

Tukuykunapak pampakunapi muspachik hampita millpukta harkana, pichana, chapana, Policía Nacional
chapak kamachikpak makipimi kan, chayta paktachinkapa Cuerpos de Agentes de Control Municipal,
Metropolitano kamachikkunapak yanapayta chaskinka, paykuna kamachiy rimashkata, llaktayukkuna
kachashka Código Kamachiyta paktachinka.

Kay Control Municipal kamachik, Metropolitano kamachik, tukuylla awllita hapishpa kamachik rikuna
pampakunapi, wasikunapi muspachik hampita kamachiyta pakishpa ama millpuchun harkanka,
millpukukta rikushpaka chay ñan Mamallaktapak chapak kamachikman willana, paykuna Código
Orgánico Integral Penal kamachiyta katishpa wanachichun mañana.

Nimamantapash Mamakamachiyta shuktak kamachiyta, uchilla kamachiyta takashpa muspachik


hampita millpukta wanachinkapa tuputa churanka. Kamachikkuna paypak ushaywan kay churashkawan
wanachinka.”

12
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY

III WANKURI
KAY RÉGIMEN ESPECIAL DE LA PROVINCIA DE GALÁPAGOS
HATUN KAMACHIYTA ALLICHISHKAKUNA

18 nik.- Kay 5 nikipak 23 yupayta mushukyachipay, katipi rikurik 24, 25 yupaykunata mirachipay:

“23) Kay Policía Nacional kamaywasiwan, kamaywasikunawan, paykuna ushana ukupi llankak
runakunata kaman, shuktak tantarikunawanpash kimirina;

24) Kay Fenómeno Socioeconómico de las Drogas llakita harkankapa kamachiykuna


rimashkata, churashka kamachiykunata hapishpa llankayñanta, yachaykunata mirachina,
shina Mamallaktapak llaktay ukupi paktachina;

25) Kay Kamachiy, uchilla kamachiy, shuktak kamachiy apushkakunata paktachina.”

IV WANKURI
KAY MOVILIDAD HUMANA HATUN KAMACHIY MUSHUKYAY

19 nik.- Kay 79 nikipak ishkayniki yupayta katipi rikurik killkawan rantinchipay:

“2. Kay Estatuto de Roma de la Corte Penal Internacional kamachiy rimashkawan shupaychashka kashpa;
mayhan Ecuador llaktapak Kamachiy supaychashka kashpaka pichka wata yalliman supaychashka
kanka, rikuna muspachik hampita katushkamanta yapa supaychayta charinka.”

YALLICHINALLA CHURASHKAKUNA

Shukniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka iskunchunka (90) mita punchamanta
Mamallakta Kamachik purik hampik wasikunata, unipak charinkapa yanapaykuna chayachun
tankankapa Uchilla Kamachiy nikichun churanka, chay hampina wasipi muspachik hampita millpushpa
unkushka runakunata hampinka.

Ishkayniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka chunka ishkay killa mitamanta kay Gobiernos
Autónomos Descentralizados kamaywasi muspachik hampita millpuk, mawkayachikta harkankapa,
tukuylla purina pampakunapi chapankapa, mana sakinkapa mutsurik llaktaykunata churana, tukuylla
charina kuskakunapi, tukuylla wasikunapi, runakuna tantarina kuskakunapi harkanka.

Kay Kamachiy rimashkata hapishpa tukuy muspachik hampita harkankapa Gobiernos Autónomos
Descentralizados kamachik llankayñanta, yachaykunata churanka, chaypak Kamachiypi rikuchishka
Fondo Nacional para la Prevención Integral kullkimanta yaykurinka;

Kimsaniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka patsak ishkaychunka puncha mitamanta kay
Ministerio de Educación kamaywasi, Ministerio de Gobierno kamaywasiwan kimirishpa, kamachikkuna
chapana muspachik hampita millpukta, mawkayachikta, shuwashpa katukta harkankapa ñankunata,
tarina tatkikunata churanka, kaytaka Sistema Nacional de Educación llika ukupi pushanka.

13
Chuskuniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka iskunchunka puncha mitamanta, kay
Kamachiy paktachun Decreto Ejecutivo Para Integrar el Comité Interinstitucional kamachiyta
kachanka. Kay mitapillatak Gobiernos Autónomos Descentralizados kamaywasiman kimirishka
kamaywasikunaman pushakkunata churanka, shinami kay Kamachiypi rimashkata paktachinka.

TUKURIPI CHURASHKA.- Kay kamachiyka Kamachiy Kipukpi killkachishpa willashka punchamantami


llankayman yaykurinka. Ishkaychunka pusak puncha, sitwa killa, ishkay waranka, ishkaychunka watapi,
yuyarishpa shutita aspishpa, kushka kan.

f.) ING. CÉSAR LITARDO CAICEDO.


Mamallakta Tantanakuyta Pushak

f.) DR. JAVIER RUBIO DUQUE.


Minkashka Hatun Killkakkamayuk

14
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY

EDICIÓN
Secretaría General de Comunicación
Unidad de Técnica Legislativa de la
Asamblea Nacional del Ecuador

Diseño
Unidad de Imagen Institucional

ISBN
DERECHOS DE AUTOR

Quito, Ecuador 2020

15
16

También podría gustarte