Documentos de Académico
Documentos de Profesional
Documentos de Cultura
KAY CONTRA EL
CONSUMO Y
MICROTRÁFICO
DE DROGAS
HATUN KAMACHIY
EQUIDAD Y PARIDAD DE GÉNERO EN LA ASAMBLEA NACIONAL
ASAMBLEA NACIONAL DEL ECUADOR
César Litardo
Presidente
César Solórzano
Primer Vicepresidente
Patricio Donoso
Segundo Vicepresidente
Carlos Cambala
Segundo Vocal
Cristina Reyes
Tercera Vocal
Rina Campain
Cuarto Vocal
Javier Rubio
Secretaria General
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE DROGAS HATUN KAMACHIY
ÍNDICE
Ecuador Mamallakta
Mamallakta Tantanakuy
HUNTA TANTANAKUY KAYPI TIKSIRISHPA 6
II WANKURI
KAY CÓDIGO ORGÁNICO DE ORGANIZACIÓN
TERRITORIAL, AUTONOMÍA Y DESCENTRALIZACIÓN KAMACHIYTA ALLICHI 11
III WANKURI
KAY RÉGIMEN ESPECIAL DE LA PROVINCIA DE
GALÁPAGOS HATUN KAMACHIYTA ALLICHISHKAKUNA 13
IV WANKURI
KAY MOVILIDAD HUMANA HATUN KAMACHIY MUSHUKYAY 13
YALLICHINALLA CHURASHKAKUNA 13
Ecuador Mamallakta
Mamallakta Tantanakuy
Ima, kay wayru killa, 20 puncha, 2008 watapi Ecuador Mamallaktapak 449 yupaywan, Mamakama-
chiy, Kamachiy Kipupi killkarishka, 46 nikipi, Mamallakta kari warmi wawakunata, imillakunata
ama llakipi urmachun, kamachun tupukunata rikuchin, “Yuyay miyuymanta, munay miyuymanta,
machana yaku upyaymanta anchurichun, allikawsaykunata, wiñarikukta wakllichik upyaykunata
wamra ama hapichun, harkachun rikuchin”;
Ima, Mamakamachiy, 364 nikipi, millay kawsayka tukuylla allikawsaypak shuk llakimi kan. Willayku-
nata kimirichishpa llankanata wiñachichun churan. Shinallatak Mamallaktaka machanayakuta,
shayrita, yuyaymiyuyta, muspachik miyuyta millpukta harkanata, hampinata charin, wakinpilla
mikukkunata allichinata, punchanta mikukkunata, llakichikkunata rikurayachun churan. Imaman-
tapash Mamakamachiypi nishka hayñikunawan mana pita chikanyachinata, wakllichikkunatapash
mana sakichun churan;
Ima, kay wayru killa, 26 puncha, 2015 watapi kay Prevención Integral del Fenómeno Socio Econó-
mico de las Drogas y de Regulación y Control del Uso de Sustancias Catalogadas Sujetas a Fis-
calización Hatun Kamachiy, 449 yupaywan, Kamachiy Kipupi killkarishka, 1 nikipi, kay Kamachiy
muspachik hampita katushpa kullkita ama charichun, nikichun, chapachun churan. Muspachik
hampimanta kullkita hapikkunata, hampita rurashpa kamaywasikuna ama llankachun, kamachik
allita harkachun churan;
Ima, kay kapak killa, 24 puncha, 2019 watapi kay kallari yallichinalla Reformatoria al Código Orgánico
Integral Penal Hatun Kamachiy, 107 yupaywan, Kamachiy Kipupi killkarishkapika, 1 nikipi churan,
“Mushukyachishka Hatun Kamachiy Kipupi killkarishka 90 punchamanta Mamallakta Tantanakuy
Gobiernos Autónomos Descentralizados kamaywasipak ushayta uchilla kamachiywan allichinka,
chay kamachiywan kamachikkuna muspachik hampimanta kullkita hapinata, tukuylla kuskakuna-
pi, tukuylla chayana pampakunapi millpunata, allita harkanka.”;
Ima, kay Fenómeno Socio Económico de las Drogas waktayta harkankapa Mamallakta kunan pacha
ñapash tupukunata churana, chaypimi tukuy pata hatun kamachikkuna tukuypak alli kachun ma-
kita kushpa llankanata charin, chaymanta runakunata, kamachikkunata muspachik hampita ama
millpuchun kamachiy tupukunata churan.
Mamallaktapak Mamakamachiy, 120 niki, sukta yupaywan, kay Función Legislativa Kamachiy 9 niki,
sukta yupaywan apuyta kushkawan, katipi rikurik kamachiyta arinishpa kachan:
6
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY
I WANKURI
KAY PREVENCIÓN INTEGRAL DEL FENÓMENO SOCIO
ECONÓMICO DE LAS DROGAS Y DE REGULACIÓN Y CONTROL
DEL USO DE SUSTANCIAS CATALOGADAS SUJETAS A
FISCALIZACIÓN HATUN KAMACHIYTA MUSHUKYACHI
“g) Mana ñitiri.- Tukuylla llaktayta karuyachishpami wiñarichun wallpana, mirachina. Shinami
llaktakunata rikunka, kikinllatak karupi kamachikkunapak yanapayta charinka;
2 niki.- Kay Kamachiypak 7 niki, ishkayni killkamilka katikpi kay killkawan rantinchipay:
Kay Gobiernos Autónomos Descentralizados muspachik hampita ama hapichun harkashkata rikus-
hpa kamachikkuna, tukuylla, shukpaklla kamaywasikunaman, kamachiywan riksishka tantarikunaman,
runata tantarikuman alli llankayta, yanapayta rikushpa shuk kamarita chayachinka. Kay kamachiyta
paktachishpa mushpachik hampita runakuna ama upyachun harkakukta rikushpa kamarita kunka.
“9 niki.- Yachay karmapi harkay.- Kay Autoridad Educativa Nacional kamachik llaktayta wiñachinka,
chaypak sapan kamachik patakunapi, sami llankaykunapi yachaykunata churanka, chayka muspachik
hampita runakuna ama millpuchun harkankapa kanka, shina alli runakunata, kawsaykunata shukpaklla
runapi, tantarishka runapi yuyayta churanka.
7
Chaymanta kamaywasi hatun yachakkunata kayanka, shinami yanapachun ayllullakta, shukpaklla
kamaywasikuna, tukuylla kamaywasikuna, Gobiernos Autónomos Descentralizados kamachikkuna
llankayta churanka.
Yachana llikapi, asha asha muspachik hampita mana millpuna, harkana yachayta chaskinka, mapata
millpunapak ranti alli runa kana, runapak hayñita riksinka. Llaktayukkuna rurana hayñita yachachun
yaykuchinka.
Shinallatak alli kawsayta charichun, ayllukunawan kimirichun ishkantin kimirinata, yachana kuskata,
alli yachayta charichun ñanta kuna. Runakunawan, ayllukunawan kimirinakushpa kawsachun ñanta
rikuchinka.
Kay Fenómeno Socio Económico de las Drogas hawa yachaykunata, yachay kamachikkunata,
yayamamakunata yachachinami kallaripi kanka, chaypak Autoridad Educativa Nacional kamachik
yachay katikuyman, wallpay katikuyman yaykuchinka. Mamallaktami chay llankayta rurachun asha
kullkiwan yachachikkunaman yanapanka, kamachiyta pakikkunata willachun mañanka.
“10. niki- Hatun yachana karmapi harkay.- Kay Secretaría Nacional de Educación Superior, Ciencia,
Tecnología e Innovación kamaywasi, Consejo de Educación Superior kamachik, paykunapak ranti llankak
kamachikkuna, tukuy sumak yachanawasikunapi Prevención del Uso y Consumo de Drogas harkana
yachayta yachana linchipi kallpaykunata churachun mañanka, chaypillatak taripay yachaykunata,
runakuna kay yachayman yaykurichun kayanka, shinami Fenómeno Socio Económico de las Drogas
llakita harkachun yachachinka.
5 niki.- Kay “Comité Interinstitucional” churashka, 12 nikipak ishkayni killkamilkapak katik killkamilka-
ta anchuchipay”, “ushaykuna” rimayta kay “Kamachiypi” yapa yuyay rimakta killkapay.
“17.1 niki.- Yachay llikapi harkay, sikay.- Kay Autoridad Educativa Nacional kamachik, Autoridad
Nacional en materia de Seguridad kamachikwan kimirishpa, Comité Interinstitucional kamachikkuna
8
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY
17.2. niki- Yachanawasipi harkay, chapaypash.- Kay Autoridad Nacional en materia de Seguridad
kamachik, Autoridad Educativa Nacional kamachikwan, Gobiernos Autónomos Descentralizados
kamaywasiwan kimirishpa: tukuylla, shukpaklla yachanawasikunapak ukupi, kanchapi llankaykuna
katikushkata rikunka, chapanka. Shina kari warmi yachakukkunata kamanka, shinami muspachik
hampita hapichun, millpuchun harkanka. Chaykuna paktachun Servicio Integrado de Seguridad ECU 911
mitachita, chay llankayta rurakta churanka, chay hillaykunata mana churana kuskapika Policía Nacional
o Agentes Municipales o Metropolitanos chapakkunata harkachun shayachinka, ashtawankarin
yachakkuna yachayman yaykuna sayllapi, llukshina sayllapi chapakta shayachinka, shinami kari warmi
yachakukkunata kamanka.
“Kay Comité tantariman Salud kamachik, Seguridad kamachik, Educación kamachik, Inclusión Econó-
mica y Social kamachik, Cultura kamachik, Deporte kamachik, Justicia y Derechos Humanos kamachik
yaykurishka kanka; markamanta, kitimanta, paklla shulkamanta sapan tantarishka Gobiernos Autóno-
mos Descentralizados kamaywasimanta kimsa kamachikkuna yaykurishka kanka; kari warmi Mama-
llakta pushak churashkapash yaykurinka.
Kay Comité tantarika sapan kimsa killapi shukkutin rimanakuyta charinka. Yachakukkupak shutipi ri-
kukkunaka paykuna hayñita charishkamanta Consejo Nacional de Educación kamaywasipak, Consejo
de Educación Superior kamaywasipak ñawpakpi rimayta charinka.
9
Kay Comité tantarika, Fenómeno Socio Económico de las Drogas llakiwan kimirik tukuylla llaktay pak-
tachun wallpanka, kimirinka, tinkinka. Sapan wata Mamallakta Tantanakuyman paypak kallari kimsa
killa llankayta arinishka paktashka, mana paktashka willayta chayachinka.”
“21.1 niki.- Marka Tantarikuna.- Paypak apuyta washaman mana churashpa, kay Comité Interinstitucional
chay Comités Provinciales tantarita shayachinka. Kay tantarika markakunapi, kitikunapi llankanka,
chayman Comité Interinstitucional tantari yaykurinka. Kay tantarikunami llaktapi tukuylla llaktaykuna
shuktak tantarikunawan, llakta kamaywasikunawan kimirishpa llaktapi tukuylla llaktaykunata Comité
Interinstitucional kachashkata paktachinka, paypak willaykunaka tukuylla llaktayta wallpanka,
arininkapa hillay kanka.
21.2 niki.- Tukuy Muspachik Hampita Harkankapa kullki.- Muspachik hampita katukushkamanta,
apakushkamanta, wiñachikushkamanta kullkita kurpashkamanta hapishpa kay Créase el Fondo Nacional
para la Prevención Integral de Drogas kullki wiñarinka. Mamallakta charishkata mañaymashkaymanta
rikurishka, kamaymanta minkashkakuna katushkakamanta kullipash yaykurinka, kikin runakuna,
kamachiy runakuna, kay Kamachiyta paktachichunka istallaktakuna kachashka kullkiwanpash
wiñarinka.
Kay kullkita kamanaka Comité Interinstitucional tantaripak makipimi kanka, paypak churashka kullkika
Gobiernos Autónomos Descentralizados kamaywasi hapichun kamachiypi rimashkata paktachinkapa,
kay Comité Interinstitucional tantariman, kay Secretaría Técnica de Drogas kamaywasiman yaykurishka
kamaywasikuna llankachun kunka. Yapa, tukuylla kamaywasikuna, shukpalla kamaywasikuna
muspachik hampita harkachun yanapanka, kamak kamaywasikuna tukuylla llaktayta paktachushka alli
kakta, mana alli kakta rikushpa arinishka kipa Comité Interinstitucional kamaywasi muspachik hampita
harkachun kullkita churanka.
Shuwashkakunata hapishpa, katushka kullkika Fondo Nacional Para la Prevención Integral de Drogas
kullkiman yaykurinka, shinami ñaka nishka nikita paktachinka.”
10
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY
II WANKURI
KAY CÓDIGO ORGÁNICO DE ORGANIZACIÓN TERRITORIAL,
AUTONOMÍA Y DESCENTRALIZACIÓN KAMACHIYTA ALLICHI
11 niki.- Kay 31 nikipak katipi i), j) killkakunata rantichipay, katipi rikurik k) killkata mirachipay:
“i) Kay Policía Nacional kamaywasiwan, kamaywasikunawan, paykuna ushana ukupi llankak
runakunata kaman, shuktak tantarikunawan kimirishpa llankana;
12 nik.- Kay 41 nikipak katipi j), k) killkakunata rantichipay, katipi rikurik l) killkata mirachipay:
“j)
Kay Policía Nacional kamaywasiwan, runakunawan, paykuna ushana ukupi llankak
runakunata kamana, shuktak tantarikunawan kimirina;
13 nik.- Kay 54 nikipak katipi s), t) killkakunata rantichipay, katipi rikurik u) killkata mirachipay:
14 nik.- Kay 64 nikipak katipi m), n) killkakunata rantichipay, katipi rikurik 0) killkata mirachipay:
11
15 nik.- Kay 84 nikipak katipi s), t) killkakunata rantichipay, katipi rikurik u) killkata mirachipay:
“s) Kitipi tiyak wiwakunata allita kamana, tukuypak alli llaktaykunata churana, muyuntin
runakuna chaypi kashpa kimirik hillaykunata wiñachina;
16 nik.- Kay 307 nikipak katipi g), h) killkakunata rantichipay, katipi rikurik shuk killkata mirachipay:
“g) Llaktapi kawsak runakuna yachayman, wallpayman shamuchun kayana, chaypi kashpa
rimachun, arinichun purichina;
“434.1 niki.- Muspachik hampikuna millpuyta niki, harkay, chapay.- Maypi rikuna muspachik
hampikunata achka runa purina pampakunapi, tantarina pampakunapi, wasipi ama millpuchun
harkana, hatun kitikuna, kamachikkuna, tantarishka runakunata kamachik kamaywasikuna, runakunata
ukllak churashka ñanta katishpa uku llaktay rurarichun paktachina. Shinallatak tukuylla allikawsayta
pushak kamachik rimashkata paykuna mana paktachikpika wanachina, kullkiwan wanachina, shina
Código Kamachiy rimashkawan allichina.
Tukuykunapak pampakunapi muspachik hampita millpukta harkana, pichana, chapana, Policía Nacional
chapak kamachikpak makipimi kan, chayta paktachinkapa Cuerpos de Agentes de Control Municipal,
Metropolitano kamachikkunapak yanapayta chaskinka, paykuna kamachiy rimashkata, llaktayukkuna
kachashka Código Kamachiyta paktachinka.
Kay Control Municipal kamachik, Metropolitano kamachik, tukuylla awllita hapishpa kamachik rikuna
pampakunapi, wasikunapi muspachik hampita kamachiyta pakishpa ama millpuchun harkanka,
millpukukta rikushpaka chay ñan Mamallaktapak chapak kamachikman willana, paykuna Código
Orgánico Integral Penal kamachiyta katishpa wanachichun mañana.
12
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY
III WANKURI
KAY RÉGIMEN ESPECIAL DE LA PROVINCIA DE GALÁPAGOS
HATUN KAMACHIYTA ALLICHISHKAKUNA
18 nik.- Kay 5 nikipak 23 yupayta mushukyachipay, katipi rikurik 24, 25 yupaykunata mirachipay:
“23) Kay Policía Nacional kamaywasiwan, kamaywasikunawan, paykuna ushana ukupi llankak
runakunata kaman, shuktak tantarikunawanpash kimirina;
IV WANKURI
KAY MOVILIDAD HUMANA HATUN KAMACHIY MUSHUKYAY
“2. Kay Estatuto de Roma de la Corte Penal Internacional kamachiy rimashkawan shupaychashka kashpa;
mayhan Ecuador llaktapak Kamachiy supaychashka kashpaka pichka wata yalliman supaychashka
kanka, rikuna muspachik hampita katushkamanta yapa supaychayta charinka.”
YALLICHINALLA CHURASHKAKUNA
Shukniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka iskunchunka (90) mita punchamanta
Mamallakta Kamachik purik hampik wasikunata, unipak charinkapa yanapaykuna chayachun
tankankapa Uchilla Kamachiy nikichun churanka, chay hampina wasipi muspachik hampita millpushpa
unkushka runakunata hampinka.
Ishkayniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka chunka ishkay killa mitamanta kay Gobiernos
Autónomos Descentralizados kamaywasi muspachik hampita millpuk, mawkayachikta harkankapa,
tukuylla purina pampakunapi chapankapa, mana sakinkapa mutsurik llaktaykunata churana, tukuylla
charina kuskakunapi, tukuylla wasikunapi, runakuna tantarina kuskakunapi harkanka.
Kay Kamachiy rimashkata hapishpa tukuy muspachik hampita harkankapa Gobiernos Autónomos
Descentralizados kamachik llankayñanta, yachaykunata churanka, chaypak Kamachiypi rikuchishka
Fondo Nacional para la Prevención Integral kullkimanta yaykurinka;
Kimsaniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka patsak ishkaychunka puncha mitamanta kay
Ministerio de Educación kamaywasi, Ministerio de Gobierno kamaywasiwan kimirishpa, kamachikkuna
chapana muspachik hampita millpukta, mawkayachikta, shuwashpa katukta harkankapa ñankunata,
tarina tatkikunata churanka, kaytaka Sistema Nacional de Educación llika ukupi pushanka.
13
Chuskuniki.- Kay Kamachiy, Kamachiy Kipupi killkarishka iskunchunka puncha mitamanta, kay
Kamachiy paktachun Decreto Ejecutivo Para Integrar el Comité Interinstitucional kamachiyta
kachanka. Kay mitapillatak Gobiernos Autónomos Descentralizados kamaywasiman kimirishka
kamaywasikunaman pushakkunata churanka, shinami kay Kamachiypi rimashkata paktachinka.
14
KAY CONTRA EL CONSUMO Y MICROTRÁFICO DE
DROGAS HATUN KAMACHIY
EDICIÓN
Secretaría General de Comunicación
Unidad de Técnica Legislativa de la
Asamblea Nacional del Ecuador
Diseño
Unidad de Imagen Institucional
ISBN
DERECHOS DE AUTOR
15
16