Documentos de Académico
Documentos de Profesional
Documentos de Cultura
PICHKA CHUNKA Wiñachina ñukanchik - Willaykuna, ima D.LL.EIB.57.1. Kallariy shimimanta yachaywan 6.50
KANCHIS llaktakunapak ruraykunata, kan. willaykunata killkan, shinallatak alli yuyaykunata hunkaykuna
TANTACHISHKA shinapash tukuy Ecuador - Willay hapishpa kikin shimipi churay.
YACHAY UNIDAD 57 mamallaktapak, shuktak killkanamanta Escribe noticias con manejo de su estructura básica,
Karu llaktakunawan shuktak llaktakunapash, tukuy ima - Yachapayaymant y sustentar las ideas con razones en la lengua de la
Allí kawsay. hatuna rantinakunatapash a. nacionalidad.
“Relaciones shuktak shuktak ñawpa Imachikkunamanta. D.LL.EIB.57.2. Imashina ruray paktaywan, alli killkay,
internacionales” churaypi pukllaypi -Ñawpa kikin shimipi sami chikan willaykunata killkashkata
shuktakpipash yachakukkunapi taytamamakunapa ñawirin. Usa el procedimiento de planificación,
yachaykunata wiñachiy. hampi: yurakuna, redacción y revisión en la escritura de diferentes
wiwakuna, tipos de noticias en la lengua de la nacionalidad.
kurikuna,
pachamamapapash:
urkukuna,
pakchakuna,
pukyukuna,
kuchakuna,
ninakuna,
allpapash. Medicina
ancestral:plantas,
animales, minerales
y espacios
geográficos cerros,
cascadas,
vertientes,lagunas,
fuego y el suelo.
PICHKA CHUNKA Yachakukkunaman, - Rimay, yachay, - D.LL.EIB.58.2. Sumak rimariy kamukuna 6.50
PUSAK yachanawasipa tayta imashi imashi shinallatak mana sumakrimariy kamukunamanta hunkaykuna
TANTACHISHKA mamakunamanpash kunamantapash. chimpapurachishpa.
YACHAY allikayman yaykuchun, - Warmipa,churari Debate de manera crítica sobre la lengua de la
UNIDAD 58. pampamanta alli muru namanta nacionalidad.
“Allikay, alli mikuy” pukushka murukunata - Kimsa pachapi - Warmipa churanakunamanta rikuchishpa, imalla
“Salud y mikuchun yuyaypi hapichishpa yuyaykunata. kashkata rimankuna.
alimentación” yachaypi katichinkapa. - W, y - D.LL.EIB.58.4. Alli yuyaykunata hapishpa Kichwa
kilkakunawan shimipi kimsa pachapi rimanamkuna,
kilkanamanta killkankunapash.
-Tukuy tyak - W , y killkakunawan mana pantarishpalla hatun
pukllaykuna, yuyaykunata killkana pankapi killkankuna.
chaykunallatak
shinallatak
shuktakkunapash.
Tipos de deportes,
similitudes y
diferencias.
PICHKA CHUNKA Pachamamapi ima tiyakkunata - Ñawpa D.LL.EIB.59.1. Tukuylla runa kawsaymanta 6.50
ISKUN kamanamanta yuyaypi rimaymanta kamukunapi rikushpa, pachamamapi mushuk hunkaykuna
TANTACHISHKA hapichina, runakunapak mana alli ñanta maskashpa wacharik, mana mushuk wacharikkunamanta
YACHAY ruraykuna ima shina kunan rimarikuna, kichwa shimipi riksina.
UNIDAD 59 pachakunapi uchilla Valora la diversidad cultural del mundo expresada
Yachakukkunaman, waklichikkunamanta, llaktapak imachikkunapi, en textos escritos representativos de las diferentes
yachanawasipa tayta kullkikuna uyayman kunan pachapi culturas con temas relacionados a recursos
mamakunamanpash rikukmantapash rimana, shina kuyurishpa naturales renovables y no renovables en la lengua
allikayman imapash pachamamapi rikuchinapi, de la nacionalidad.
yaykuchun, tiyakkunata kamashpa shutillik, shuk D.LL.EIB.59.2. Chapushpa tukuy yuyaykunata, hatun
pampamanta alli charinamanta. karumanta yuyaykunapi alliyachishpa kichwa shimipi yachana.
muru shimikunatapash Precisa las ideas y los significados de oraciones y
pukushka riksinamanta. párrafos.
murukunata - Mitos. Reportaje, D.LL.EIB.59.3. Killkakati ñawpa rimaykunamanta
mikuchun yuyaypi estructura del tukuy alli yuyaykunawankichwa shimipi. Escribe
hapichishpa reportaje, mitos con manejo de su estructura básica, y
yachaypi - Pukuk murukuna sustenta las ideas con razones y ejemplos
katichinkapa. Rurayta organizados de manera jerárquica en la lengua de la
yallichik,rurayta nacionalidad.
mana yallichik
SUKTA CHUNKA Ecuador mamallaktamanta - Ñawpa rimay D.LL.EIB.60.1. Ñawpa rimaymanta imashina 6.50
TANTACHISHKA ñawpa kawsaykunata kay imashina rurarishka killkakunata hapishpa kichwa shimipi hunkaykuna
YACHAY patsakwata XIX y XX pi rikuna, rurarishka alli riksishpa taripan. Utiliza de manera selectiva y
UNIDAD 60 wakaychishka pankakunatak kanamanta shuk crítica, los recursos de relatos de ciencia ficción y
“Ecuadormamallaktap rikushpa, ima shina runa kawsay, shukkunamantap crónicas, y evalúa su impacto en la audiencia en la
ak ñawpa rimaymanta kullkikunapi, amawtak ash riman. lengua de la nacionalidad.
XIX Y XX yachaykunapi, tukuy sarun llakta - Relato de ciencia D.LL.EIB.60.2. Ñukanchik shimipi shukta shukta
patsakwatakuna” kawsaykunata rikuna, ficción y imashina rimaykuna kakta rurashpa pankalla
“Historia del Ecuador shinashpa kunan pachapi ima shina estructura. rikuchin. Expresa intenciones determinadas (ironía,
siglos XIX y XX” kawsaywan Crónica y sarcasmo, humor y otros) con el uso creativo del
chimpapurachishpa estructura y tipos significado de las palabras en la lengua de la
allikyachishpa katinkapa. de la crónica. nacionalidad.
- Wawakunapa
punchmanta
- Imallichikkunata
yuyaypi
riksinamanta.
- Imachikpi pachata
rikuchik
SUKTA CHUNKA Tukuy punchakunapi ruraykuna - Shutikunapa D.LL.EIB.61.1. Pachamamanta chikan 6.50
SHUK willaypanka. Sinchita uyarin: kallariy killkawan kawsaykunamanta riksishka chikan kawsayta, hunkaykuna
TANTACHISHKA Shutikunapa kallariy killkawan shuk shuk shimita chikan wiñaykawsay pachatapash Kichwa shimipi
YACHAY shimita killkakushpa shinallatak killkakushpa hatunh lillkawan, uchilla killkawan sumakta killkana.
UNIDAD 61 shuk shimamanta kallariy sapan shinallatak shuk Indaga y valora la diversidad cultural del mundo
Ecuador killkawan yuyaykunata shimamanta expresada en textos escritos representativos de las
“Mamallaktapa shuk killkakushpapash hatunkillkata kallariy sapan diferentes culturas, en diversas épocas históricas en
waranka kanchis churay. Crónica periodística. killkawan la lengua de la nacionalidad.
patsak Acentuación: Uso yuyaykunata - Ima yuyaypa yalli paktachik, shinallatak katik
pichka chunka de las mayúsculas en las siglas y killkakushpapash paktachik kashkata hatun killkana pankapi
watamanta shuk acrónimos. hatunkillkata killkashpa rikuchinkakuna.
waranka pusak churay. - Ch killkawan mana pantarishpalla chikan chikan
patsak kimsa chunka Crónica shimikunata, yuyaykunata rimankuna,
watakama periodística. killkankunapash.
wiñaykawsay” Acentuación: Uso
“Historia del Ecuador de las mayúsculas
1750 – 1830” en las siglas y
acrónimos.
- Yuyaypa yalli
paktachik.
- Kati
paktachimanta
- /CH/
killkananchawan
killkanamanta.
6. YACHAY ÑAN - ORIENTACIONES METODOLOGICAS
Sistema de conocimiento del MOSEIB:
a) Dominio del conocimiento.- Utilización de Recursos Intelectuales: observar, interpretar, analizar reflexionar.
Sensopercepcion
Problematización
Conocimiento Científico
Verificación
Conclusión
b). Aplicación del conocimiento.- Conocimientos previos, lluvia de ideas, definiciones, organizadores gráficos, investigación, ejercicios.
c). Creación del conocimiento.- Guías, esquemas, cuadros comparativos, gráficos, ejemplos.
d). Socialización del conocimiento.- Exposiciones, resúmenes, actividades.
Métodos particulares: Inductivo; deductivo; analítico; sintético; resolución de problemas; heurístico; científico; experimental; proyectos;
entre otros.
7. EVALUACION/ YACHASHKATA TUPUNA
La evaluación al educando se caracterizará por cuatro grandes fundamentos: Aprendizaje por dominio, Recuperación pedagógica, Ritmo de
aprendizaje, Plan de evaluación, Rúbrica.