Está en la página 1de 18

INDICE

1. INTRODUCCION 1
2. INDICE 2
3. MARCO TEORICO 4
4. ESTRATEGIAS DE ENSEÑANZA 6
5. EXPRESION ORAL EN LENGUA CASTELLANA 9
6. EXORESION ESCRITA EN LENGUA CASTELLANA 10
7.

1
1. INTRODUCCION

La enseñanza de la lengua originaria en la educación en Bolivia en los últimos


tiempos ha merecido especial atención por cuanto la lengua materna es base para el
aprendizaje los niños y niñas como conocimientos previos por que los estudiantes
van a la escuela con muchos conocimientos ; así mismo en el departamento la
lengua originaria de mayor relevancia es el quechua y en poca dimensión hay
poblaciones de lengua aimara que requieren ser rescatadas, por que en muchos
caso la lengua materna es el castellano y hay niños y jóvenes que no mencionan una
palabra en lengua originaria así como la política educativa del Estado Plurinacional
de Bolivia menciona en la Ley Avelino Siñani y Elizardo Pérez una educación
Intracultural intercultural Productiva y Comunitaria.

Por lo que el desafío de los docentes de la provincia es cómo poder encarar las
múltiples dificultades que se tiene con los niños y niñas en la expresión oral y escrita
en lengua originaria y en lengua castellana dependiendo cual fuera la lengua
materna razones por el cual me permito realizar la siguiente propuesta con el
propósito de aportar y fortaleces nuestras estrategias de enseñanza en el aula y
mejorar nuestra practica pedagógica.

El documento contiene definiciones, metodologías y estrategias que orientan a


desarrollar las habilidades linguisticas de escuchar, hablar leer y escribir textos de su
entorno de los niños y niñas.

2
2. OBJETIVO GENERAL.

Fortalecemos, la enseñanza de la lengua originaria como primera lengua y la lengua


castellana como segunda lengua, demostrando dominio en la expresión oral y
escrita a través deferentes juegos lingüísticos para expresar ideas conocimientos,
sentimientos y vivencias en dos lenguas dentro de su comunidad.

3. OBJETIVO ESPECIFICOS

3.1. YUYAY JUNT’AWI QHICHWA SIMIPI RIMARINAPAQ.-


 Yachaywasikunapi wawakunawan qhichwa qallupi rimariyta ñawiriyta
imaymana pukllaykunawan kallpanchana, jinamanta wawakuna kusiylla iskay
qallupi yacakunankupaq.

3.2. YUYAY JUNT’AWI


 Wawakuna qhichwa qalluta sumaq qillqarinapaq tukuy laya simikunawan
pukllariyta wakichina jinamantapis llamk’ay yanapaykunata wakichina

3.3. EXPRESION ORAL EN LENGUA CASTELLANA


 Fortalecemos la expresión oral de los niños y niñas de habla aimara
demostrando dominio en lengua castellana como segunda lengua a través de
diferentes juegos para expresar sus ideas sentimientos y necesidades.

3.4. EXPRESION ESCRITA EN LENGUA CASTELLANA


 Desarrollar capacidades de lectura y escritura en los niños y niñas de lengua
aimara en lengua castellana a través de diferentes estrategias de desarrollo
lingüístico para una convivencia armónica entre niños de diferentes lenguas.

4. MARCO TEORICO

4.1. QHICHWA QALLUTA RIMARINAPAQ LLAMK’AY YANAPAYKUNATA


WAKICHINA.

3
Kay qullasuyunchikpi juk kamchiy lluqsirqa “Ley Avalino Siñani y Elizardo
Perez” nisqa, chaypitaq yachachiqkunaman kamachimuwanchik,
yachaywasikunapi wawakunaman qallumpi yachachinata. Jinamanta
wasimpi yachasqanta sumaqta jap’inankupaq mana qunqay kanampaq,
aswampis wawakuna yachaywasiman jamunku tukuy laya yachayniyuq.
Chay yachasqanta astawan kallpachasqa kanan tiyan jinamanta yawar
ayllupi tukuy laya ch’ampankunata allinchakunankupaq.
Kay tukuy nisqaymanta llamk’ayta yanapakunata wakichikuna tiyan astawan
wawakuna qhichwa qallupi rimarinankupaq.

4.2. QHICHWA QALLUTA QILLQARINAPAQ LLAMK’AYTA


YANAPAYKUNATA WAKICHINA.

Ñawpaq rimasqaymanta kikillantaq qhichwa qallupi qillqariy sinchi atiniyuq


imaraykuchusn wawakunawan llamk’anapaq yanapaykunata wakichukuna,
jinamanta kusiy kawsay yachakusqan sumaq kallpachsqa kanampaq

4.3. ESTRATEGIAS DE EXPRESION ORAL EN LENGUA CASTELLANA


COMO SEGUNDA LENGUA

La expresión oral en lengua castellana es tan importante como la lengua


originaria para una comunicación eficiente por cuanto en los últimos tiempos
se incursiona la comunicación con diferentes sociedades y en diferentes
lenguas.
A través de la lengua se va adquiriendo la infinidad y diversidad de
conocimientos como también la formación de una persona
De manera que fortalecer la expresión oral de los niños y niñas en la escuela
es tarea del maestro a traves de diferentes estrategias tomando en cuenta
su contexto.
Como ejemplo se tiene “Derivados de la quinua”

4
- Primeramente se organiza a los niños/asen grupos de 3 para que puedan
dialogar en base a la siguiente preguntas:
- P. Quienes producen quinua?.
- R. Todos nuestros padres
- P. ¿Qué comidas preparan de la quinua?
- R. De la quinua se prepara para la sopa, graneado, lagua, muk´una,
pipocas, pan, galletas, etc.
- P. ¿Cómo preparan para la sopa?
- R. De manera natural y ancestral se realiza varios pasos que detallamos:
En un recipiente metálico calentar la quinua en seco.
En una piedra tallada como una olla llamada takiraña, pisar la quinua
calentada,Ventear la quinua ya pelada, con un poco de arena fina y agua
volver a pisar, ventear nuevamente luego lavar en abundante agua y ya
esta lista para cocinar la sopa.

4.4. ESTRATEGIAS DE EXPRESION ESCRITA EN LENGUA CASTELLANA.


La expresión escrita de ninguna manera es aislada de la oralidad puesto que
para producir un texto se requiere meditar expresar oralmente y plasmar un
texto.
Para emprender con la producción de textos la escuela debe tomar en
cuenta los conocimientos previos que los niños adquirieron en seno de su
familia para comunicarse, a partir de ella el maestro deberá planificase las
estrategias más adecuadas de modo que el aprendizaje sea significativo y
una mera repetición como siempre se ha practicado.
Con Ley de la Reforma Educativa solamente se ha tomado en cuenta el
aprendizaje como una actividad y no como una forma de productividad como
se estipula en la ley Avelino Siñani y Elizardo Perez.

5. DESCRIPCION DE ESTRATEGIAS.

5
5.1. QHICHWA SIMIPI RIMARINAPAQ LLAMK´AYKUNATA WAKICHINA
5.1.1. MIKHUNANCHIKMANTA RIMARISUN

Yachawasi: “Jorge Patiño Aramayo”

Ñiqi: Juk ñiqi

Yuyay Junt’awi: Wawakunawan ima mikhuytachus mikhusqankumanta qhichwa


qallupi rimarisun.

Ñawpaqta:

Wawakunata napaykuna_ Wawkuna allin p’unchaw kachun tukuy qamkunapaq.

Wawakunata kimsamanta qutuchana.

Imallatapis rimarichina_ Imaynalla kachkankichik?

Qhipata:

Tapuy Ima mikhuyta chawpi p’unchawpi mikhukunkichik?

Kutichiy: papawayk’u, p’isqi, arroz nisqata, caldo de fideos nisqata, sara


phatasqa. Sara lawata.

Tapuy: pitaq p’isqita wayk’uyta yachan?

Kutichiy: Ñuqa wayk’uyta yachani

Tapuy: P’isqi wayk’unapaq imanata ruwana?

Kutichi Chawa kinuwamanta juk chhikata jank’ana, takirañapi saruna,


wayrachina, p’uqirawan yakuwan juktawan saruana, juktawan
wayrachina, chaymanta mayllarpaytyawan aycha manaqa tullu
t’impusqapi churaykuna, juk kimsa chunka ch’ininta t’impchina,
chayaptin qrarpana miski mukhuyta.

Tukuchanapaq:

Wawakuman wak simikunata rimarichina

6
5.1.2. RIJU RIJU

Yachaywasi: “Jorge Patiño Aramayo”

Ñiqi: Primero.

Yuyay junt’awi: Wawakunawan llama tullumanta riju rijuta pukllaspa qhichwa


simipi rimarina.

Ñawpaqta:

Qhichwapi wawakunaman napaykuna _ Allin p’unchaw kachun wawakuna.

Wawakunaman llama tulluta, juk q’aytutawan pukllanata ruway atisunmanchu?

Wawakunata iskaymanta qutuchakunanta mañana.

Ruwaynin:

Qutupi imayna chay pukllanata ruwanamanta rimarichina

Tapuy: Kay tulluwan imaynata pukllarisunman?

Kutichiy: Chay llama tulluta q’aytuwan wataykuytawa pujllarisunman.

Tapuy: Qam watayta yachankichu?

Kutichiy: Ari yachani

Tapuy: Imaynata watana kachkan?

Kutichiy: Tulluta jap’iytawan chawpimpi q’aytuwan wataykuna chanta iskay jatun


rukananchikwan kallpawan aysarina jinapi tusuriptin juk qhispillu yuruq
wisqananta phawachina.

Tapuy: Chay pukllanawan atipanakusunmanchu?

Kutichiy: Ari pichus astawan karuman phawachik atipaq kachkan.

Tukuchaynin: Wawakunaman chay tulluwan pukllanata wakichinanta mañana.

7
Wawakunaman ruwayta yanapana.

Wakichiytawan iskaymanta pukllarichina.

5.1.3. KINWA TARPUNAPAQ JALLP´ATA WAKICHIY

Yuyay junt’awi: Unaypachapi, kunanpachapi imaynataq Kinwa tarpunapaq jallp’a


wakichiymanta qhichwa simipi rimarisun.

Ñawpaqta:

Wawakunata qhichuwa simipi napaykuna

Wawakunata tapuykunata kutichinampaq tawamanta qutuchana

Ruwaynin:

- Kay kitipi unaypacha imaynatataq kinwa tarpunapaq jallp’ata wakichik


kanku?

- Mayukuna maymanchus paraypachapi pampachachkan chaypi


llant’awan sinrukunata ruwaspa wakichina kaq.

- Mayk’a hectáreas nisqata wakichik kanku?


- Sapa yawar masipi khuskan, juk hectárea nisqata jinalla ruwakuna kaq.
- Chay puquywanchu kawsakuk kanku?
- Chay puquyqa mikhunallapaq kaq
- Kunanri imaynatataq jallp’ata wakichinku?
- Kunanqa tractor nisqawan tukuy pampakunata qhullirichinku, mana allin
puquptin uwija wanuwan manaqa llama wanuwan wakichinku sumaq
puqunampaq
- Imapachapi jallp’ata wakichinku?
- Paraypachapi, chay kachkan pacha puquy killapi.

Tukuchaynin:

- Wawakunaman mañana kay kitipi sapa yawar masi mayk’a jallp’ata


wakichinku.

8
5.1.4. WASI QHATAY

Yuyay Junt’awi: Wawakunawan wasi qhatymanta qhichwa simipi rimarisun

Ñawpaqta:

Wawakunata jukmanta jukmanta willanakunanta mañana chaypaq ttawmanta


qutuchakunanku.

Ruwaynin:

Tapuy: Wasita ruwachkaspa, tukuchanapaq imaynataq qhataykunapaq


wakichikunku?

Kutichiy: Wasiyuq tukuy kitimanta runakunata yanapachikunanta mañakun.

Tapuy: Imaynamanta qutuchakuspa llamk’ayta qallrinku?

Kutichiy: Ñawpaq tukuy qharikuna qutuchanakunku, sapa qutupi kay jina juk
llamk’ayniyuq: Jukkuna ichhuq chupanta t’uruchanku,wakinkuna tijiralpaq ichhuta
simp’anku,

Tapuy: Kay llamk’aypi juk umalliq tiyanchu?

Kutichiy: Iskay ummalliq p’unchawnintin kamachin.

Tapuy: Warmikunari ima ruwanku?

Kutichiy: Warmikuna wakin mkhunata wayk’unku, wakunkunataq qharikunaman


yanapanku.

Tapuy: Tukuchaytawan ima ruwanku?

Kutichiy: Tukuy qhatayta tukuchaytawan wasiyuq tukuyman mikhunata qurin


jinataq may kusiywan raymichanku jinamanta mana ima kanampaq.

Tukuchaynin: Wawakunaman mañana wak yawar masinpi imayna wasi qhatay


tukuchanku.

Juk wasita siq’ichakuchunku.

9
5.1.5. MUK’UNA RUWAYMANTA

Yuyay jut’awi: Wawakunawan muk’una ruwaymata qhichwa simipi rimarisun

Ñawpaqta:

- Wawakuna iskaypi qutuchakunaqnku


- Sapa qutu rimarimunqnku, imamantachus imaynatachus muk’una
ruwakun

Ruwaynin:

- Imaynataq muk’una?
- Imamanta muk’una ruwakun?
- Sapa qutupi nimuychik muk’una imaynata ruwana?
- Ñawpaqta chawa kinwata jank’arpaytawan sarurpana, wayrachina,
juktawan sumaqta saruna, wayrachina, mayllana, ch’akichina.
- Chay ruwaytawan?
- Qhunapi kinwata kutarpana.
- Chantari?
- Chay kinwa jak’umanta masa ruwana
- Masa ruwaytawanri?
- Muruq’ukuna ruwana, chanta chayachina qhipampitaq mikhurisunma uno
q’uñiwan.

Tukuchaynin:

Muk’una ruwayta mañarina.

Muk’una ruwanapaq receta nisqata qillqana.

10
5.2. QHICHWA SIMIPI QILLQARINAPAQ LLAMK’AYKUNATA WAKICHINA
5.2.1. PACHA ÑAWIRIYKUNA

Yachaywasi: “Jorge Patiño Aramayo”

Niqi: Iskay ñiqi

Yuyay junt’awi: Uywakunaq pacha willayninmanta qhichwa qallupi qillqarisun.

Simi yanapaykuna: Atuq Ima pachapi ayñan?, imapaq ayñan?, ima uywkunata
astawan pachata ñawirinku?

Llamk’aypata puriynin:

- Kay raphipi Siq’ikuna tiyan (wawakuna ch’inllamanta uyarinanku)


- Ch’inllamanta uyariychik ñuqa siq’imanta rimarisaq.
- Siq’ipi juk atuq waqarichkan, juk p’isqu chawpi llant’a thapanta
ruwakusqa, sik’imirakuna phawarichkanku,
1. Juk ñiqi:
- Ch’inllamanta kutichinaku
- Pata raphipi juk siq’i kan---------------- Atuqta rikuchiway
- Hcawpi raphipi juk siq’i kan------------ P’isquta rikuchiway
- Uraniqpi juk siq’i kan-------------------- Sik’imirakunata rikuchiway
2. Iskay niqi:
- Atuq Imarayku ayñan? ------------------------- Mikhuy sumaq puqunampaq.
- P’isqu imarayku chawpipi llant’api runtuta churan?—Mikhuna puquy
chawpi chawpilla kanampaq
- Sik’imirakuna imarayku phawanku?.----- Mana paranampaq.
3. Kimsa niqi:
- Atuq imayna ayñan? ---------ima pachapi ayñan? Púnchawchus tutachus
ayñan?- imapaq ayñan?
- Sik’imirakuna imaynata phawan?------ Sikimirakuna rijrayuchu?, mayk’aq
Phawanku?,mayqin sik’imirakuna
Phawanku?

11
4. Waq ruwaykuna:
- Sik’imirakunaq urampi sutinta qillqaychik
- Sapa siq’imanta juk rimayta qillqaychik.
5.2.2. ANATA RAYMICHAY

Yachaywasi: “Jorge Patiño Aramayo”

Ñiqi: Iskay ñiqi.

Yuyay junt’awi: Uywakunaq pacha willayninmanta qhichwa qallupi qillqarisun.

Simi yanapaykuna: Imaynata añatapi raymichanku?

Llamk’aypata puriynin:

1. Juk ñiqi:
- Wawakunata iskay qutuman rak’ina.
- Sapa qutupi rimainanku anatamanta.
2. Iskay niqi:
- Kay kitipi imaynataq anatata raymichanchik?
- Mayk’aq raymichanchik?.
- Imawan tusurinchik?.
- Imayma p’achallikunku warmikuna
3. Kimsa niqi:
- Tukuy tapuykunata qhichwa qallupi qillqarisun
- Kay kitipi anata jatumpi raymichakun,
- Tata jilakata wasimanta wasi puririn
- Wasiyuqtaq sumaq mikhunawan suyanan tiyan.
- Anata Pacha puquy killapi raymichakun
- Qharikuna lawatuta phukurinku.
- Warmikunq allmillata urkhutawan churakunku
4. Waq ruwaykuna:
- Kay siq’ikunapi sutinta qillqaychik
- Wawakunaman anata raymimanta tapunanta mañana.

12
5.2.3. LLAMA K’ILLPAY

Yachaywasi: “Jorge Patiño Aramayo”

Ñiqi: Iskay ñiqi

Yuyay junt’awi: Wawakunawan llama k’illpaymanta qhichwa simipi qillqarisun.

Simi yanapaykuna: llamata imaynata k’illpanku?,

Llamk’aypata puriynin:

1. Juk ñiqi:
- Llama k’illpayman qhawaq risun, kutimuytawan qillqarisun
- Juk Tata tapurimusunchik.
2. Iskay niqi:
- Pitaq llamanta killpan?
Don Mario llamanta k’illpan
- Pikuna yanapanku?
Tukuy yawar masin yanapanku
- Imapaq k’illpanku?
K’illpay qallarinapaq pachamamman misk’ikunata jaywanku astawan
llama miranampaq
- Llamata imawan k’illpanku?
Khuchunawa llamaq ninrimpi khuchunku
-
3. Kimsa niqi:
4. Waq ruwaykuna:

13
5.2.4. CHHUKCHA RUTUY

Yuyay junt’awi: Wawaq chhukcha rutuymanta rimarispa qhichwa qallupi


qillqarisun.

Simi yanapaykuna: Imaynata

Llamk’aypata puriynin:

Ñawpaqta wawaq chhukchanta rutunapaq wakichisunchik

Juch’uy wawaq chhukchanta rutunapaq tatan maman juk jatun raymita wakichinku,
chaypaq ñawpaq wawaq chhukchanta achkha simp’akunata ruwanku chanta tukuy
yawar masinta waqyan sapa juk simp’ata rutunanpaq, rutuytawan juk t’ipayta
qurinan tiyan.

1. Juk ñiqi:
- qankunataq qillqanaykichik tiyan
- Imamanta qillqasunchik?
- Unay imaynatataq chhukchata rutuna?
- Pikunataq chhukchanta rutuchikusqa?
2. Iskay niqi:
- Imamanta qillqanchik?
- Ima musuq simikunata qillqanchik?
- Imamanta rimarini? Imamantawan?
3. Kimsa niqi:
- T’urinaykipaq chay qillqata qam ñawiriy
4. Waq ruwaykuna:
- Qillqsqaykita pirqaman k’askachiy

5.2.5.

Yuyay junt’awi:

Simi yanapaykuna: Imaynata

14
Llamk’aypata puriynin:

1. Juk ñiqi:
2. Iskay niqi:
3. Kimsa niqi:
4. Waq ruwaykuna

5.3. ESTRATEGIAS DE EXPRESION ORAL EN LENGUA CASTELLANA


COMO SEGUNDA LENGUA.
5.3.1. LAS PLAGAS EN LOS SEMBRADIOS

Unidad Educativa: “Jorge Patiño Aramayo”

Grado: Segundo de primaria

Profesora: Maria Cruz Morales

Inicio:

Una vez el saludo a los alumnos organizar en grupos para que puedan dialogar

Desarrollo:

- ¿Qué plagas afectan a sus sembradíos de quinua?


- Los gusanos y la polilla
- ¿De que nacen los gusanos?
- De la mariposa
- ¿En qué tiempo ataca el gusano a las plantas?
- En el mes de noviembre, en enero y la polilla en el mes de febrero y
marzo
- ¿Cón que combaten contra esas plagas?
- Compramos la insecticida natural o biológica y con feromonas
- ¿Cómo combaten contra las plagas?
- En la mochila se prepara la insecticida con agua y luego se fumiga

15
- ¿Cómo son las feromona?
- Son sustancias que atraen la mariposa macho y que se pone en unas
trampas elaboradas de envases plásticas, luego se instala en medio de
los sembradíos.

Finalización:

- Los niños deben investigar cuantas mochilas se utiliza en una hectárea


de quinua.
- Dibuja una mochila y una feromona.

5.3.2. EL JUEGO DE TROMPO


5.3.3. LAS GOLOSINAS EN EL RECREO

Unidad Eductiva:

Grado:

Profesora:

Inicio:

Se organizará a los niños en grupos de 2 para que saquen todas sus golosinas que
trajeron.

Desarrollo:

¿Comunique a su compañero que trajo para su recreo?

Le gusta lo que trajo su compañeros?

¿Cuánto cuesta su golosina?

¿Quién compró su golosina que tiene?

¿Todos los días traes esa golosina?

Cuanto gastas en tus recreos?

16
Finalizacion:

Dibuja todas las golosinas que conoces.

Averigua si es beneficioso consumir golosinas.

5.3.4. NUESTRAS VESTIMENTAS

Unidad Educativa

Grado:

Profesora:

Inicio:

Desarrollo:

Finalizacion:

5.3.5. LA ELABORACION DE CHUÑO

Unidad Educativa

Grado:

Profesora:

Inicio:

Desarrollo:

Finalizacion:

5.4. ESTRATEGIAS DEEXPRESION ESCRITA EN LENGUA CASTELLANA


COMO SEGUNDA LENGUA.
5.4.1. LA PASAKANA

Unidad Educativa:

17
Grado:

Docente:

Inicio:

Desarrollo:

Finalizacion:

5.4.2. EL TELEFONO NATURAL


5.4.3. COMO HACER QUESO
5.4.4. ORGANIZANDO NUESTRA AULA
5.4.5. EL CARNAVAL COROMEÑO
6. CONCLUSIONES
- En conclusión para trabajar la expresión oral y escrita con los niños se
debe iniciar de su expresión en su lengua materna explorar sus
conocimientos la que nos servirá para graduar nuestro trabajo.
7. ANEXOS
Dibujo de animales que predicen el tiempo

18

También podría gustarte