Está en la página 1de 2

Sesión en quechua

HUK PUNCHAW LLAMKANAPAQ PATACHASQA


1. TITULO: PUNTA AYLLUNCHIKUNAPA WILLAKUYNINTA WAQAYCHASUN:
almakunamanta, hapipukunamanta, apukunamanta willakuy… (valoremos las narraciones de
nuestros antepasados, así como mitos, leyendas, historias)
2. RIQSICHIYNIN:
Yachay Llaqta/maypi Kamachikuq Yachachiq amawta ÁREA GRADO DURACIÓN BIM. HAYKAP
Wasi amawta /ÑIQI
“SAM.” Nueva CHANCASANAMPA COMUNICACION 1° 90¨min. 2 28/06/19
Esperanza QUISPE, Elena
3. YACHAYKUNAPA KAQNINKUNA:
COMPETEN. CAPACIDAD DESEMPEÑO PRESISADO EVIDENCIA INSTRU.DE EVAL.
Se comunica Interactúa Expresa oralmente ideas y emociones de Narran un mito de Ficha de
oralmente en estratégicamente forma coherentes y cohesionada su localidad. observación
su lengua con distintos Elabora una historia con un inicio, un nudo y desenlace Hapipumanta
materna interlocutores Narran hechos (mitos) de nuestros antepasados con la willakunqaku. Tupunapaq rapi
(Interactúa con (Crea textos literarios finalidad de valorar nuestra literatura local o nuestra
expresiones según sus necesidades cultura tradicional (mitos y/o leyendas).
literarias) expresivas.) Ñawpa ayllunchikunapa rurasqanta, willakuyninta
Willakuykunawan Yachasqankuman hina yuyarispa willakusun, qunqasqataña kawsarichispa
yachachinakunku willakunqaku waqaychasun.

ENFOQUES DE Se desenvuelve en entornos virtuales generados por la TIC Gestiona su aprendizaje de manera autónoma
AREA VALOR: Navega en diversos entornos virtuales ACTITUD: Determina metas de aprendizaje viables
recomendados adaptando funcionalidades asociadas a sus conocimientos, aprendizajes,
básicas de acuerdo con sus necesidades habilidades y actitudes para el logro de la tarea
4. ENFOQUES TRANSVERSALES:
 Enfoque de interculturalidad (Los docentes y estudiantes acogen con respeto a todos,
sin menospreciar ni excluir a nadie en razón de su lengua, su manera de hablar, su
forma de vestir, sus costumbres o sus creencias).
 y de derechos (Los docentes generan espacios de reflexión y crítica sobre el ejercicio
de los derechos individuales y colectivos, especialmente en grupos y poblaciones
vulnerables.

5. IMAYNA YACHAYKUNA QISPICHINAPAQ:


HATUN ACTIVIDAD / ESTRATEGIA / LLAMKAYPAQ ÑANKUNA
ÑANKUNA
QALLARIY Kusiychi.
15 mn. Iskay warmapura kaynata rimanku.
Juan. Way!! Ayayachallawya , wiksallaymi nanawachkan!!!
Sonia. Imanasqam nanasuchkanki?, icha pukyu hapiparqusunki? Wasiyki uran pkyutaman yaykuchkarqanki!!
Juan. Chaykunaqa manam ñuqataqa imanawanchu, yanqam chaykunaqa.
Yachasqankunamanta rimay.
Yachachiq yachaqkunata kaynata tapun: Yachaq warmakuna, imataq chay hapipu?, imaynataq hapipan?,
Yachaqkuna kaynata kutipanku: chaynatam machutaytayku willawanku, amam pukyuman achuykunkichu,
hapiparqusunkim nispa, hinaptiñataq wiksaykipas, umaykipas utaq imaykipas nanasunki wañuwaqpasima chay
nanayllawan.
Sasachakuyman churakun.(conflicto cognitivo) Yachachiqmi kaynata tapun:
Yuyachkankichikchu chay willakuykunata?, Willakuaqchikchu qamkuna ?

AWAYNIN Imakuna ruranapaq willay (información del propósito). Yachachiqmi kaynata rimarin
: Chaynakaptinqa, kay pachapim punta ayllunchikunapa ruasqankuta / willakuyninta willakusunchik
70 min. Kay yachaykunata waqaychaspa qispichisun:(aprendizaje significativo).
Yachachiqmi kaynata rimarin Kay punta ayllunchikuna rurasqanmi, allin karqa, ichaqa manas ni ima maytupipas
qillqasqa kanchu, paykunapaqa chiqapsi chay hapipukuna karqa, chaysi willanakuqku mana chay pukyukunaman ni
warikunaman, ni machu urqukunaman asuykuna karqachu, manachayqa wañurqachisunkimansi nispa. Kay
willakuykunataqa sallqa runakunallas yachaqku, manañas hatun llaqta runakunaqa, chaynapin kay imapas willakuykuna
chinkachkan, manaña kunan runakunataqa imapas qukunñachu, chaymi waqaychana yuyarispa, willakuna, hinallataq
qillqana mana chinkanampaq. Chaymi kunan willakusunchik lliw ima yachasqanchikta.
Yacahchiqmi kaynata huqarin yachaqkunata:
Ma pitaq willakamunman?, mayqannikichiktaq kaq allinta yachakichik?
Umanchasqankuta qatipay (hacer seguimiento)
Yachachiqmi kaynata umanchanqa, yanapanqa ima, kaynata nispa:
Pichqa huñupin rimanakunkichik, willanakunkichik yachasqankichikta, hinaptinñataq huknikichik willakamunkichik
chimpapi, lliwnimpaq
Hinaptinmi SONIA, ñuqam kaynata yachani yacHahciq,nin, runasimipim willakamusaq:

Yachachiqñataq, sumaq allinta rimanki, allinta simikita kicharispa wichqarispa ima, tukuy mqkikiwanpas, chaymi
kaqmasiykikuna sumaqta uyarisunki, nin Soniata.
Soniaqa qallarin willakuyta, hinaspa hukni, ñataq huknin, ñataq huknin, runa simipi willakamunqa, kimsa huñu
tukunankama.

TUKUYNIN Yuyaymana (reforzamiento/retroalimentación)


Yachachiqmi kaynata hatallin,
15 mn. Qawaychik yachaqkuna: sumaq allinmi willakuyninchikkuna, kay willakuyninchikunaqa chanin chaninsi, riqueza cultural,
literatura oral nisqan, chayna sutiyuqmi maytukunapi qillqasqa kachkan, ichaqa wakillanmi manam lliwchu, chaymi
ñuqanchik willakunanchik, qillqananchik ima.
Kikin tupuy (autoevaluación o reflexión)
Yachaqkunam kaynata nin. ( imatataq yacharquni kunan?, mayqinpitaq sasachakuni?.
Wasiympi ruramunampaq (tarea para casa)
Machutaytaykita, paya mamamykita, tapukunki, huk punta aylluykikunapa willakuyninta hinaspa qillqamunki
atisaykimanhina, paqarinñam sumaqta qillqasunchik.

6. TUPUYNIN:
CAPACIDAD INDICADOR INSTRUMENTO
Yachasqankuman hina willakunqaku Hapipumanta willakunqaku, tinkuqnimpata makinpiwan ima Tupuna rapi

7. IMAYMANAKUNA RURANAPAQ (materiales): kikinkupa simillanwan willakunku.


8. YAPA RURANAPAQ (sugerencias): yapapaqwanqa allintachiki rurasaq.

También podría gustarte