Está en la página 1de 2

EL ZORRO DE TAYTA DAMASO

Entre los cerros de Cabrapata había un zorro solitario que siempre bajaba al gallinero
de tayta Damaso a robarle sus huevos y gallinas.

Tayta Damaso cansado que este astuto zorro hurte las pocas aves de su corral decidió
capturarlo para darle una lección. Por ello llenó en un globo caña de Pullcay luego lo
disfrazó con las plumas de las gallinas para que el zorro crea que es una presa fácil de
capturar.

Esa tarde el zorro muy sigilosamente observó en medio del corral a una gallina
colorada, dio un brinco sorpresivo sobre ella. Reventó el globo y se bebió gran parte
del aguardiente con el cual se embriagó de inmediato.

En su embriagues vio el montón de plumas húmedas tendidas en el suelo se abrazó


de ellas y lloró lamentando no poder haber disfrutado dicho bocadillo en eso tayta
Damaso lo capturó de la cola.

El zorro siguió llorando toda la noche encerrado en una jaula. Suplicaba y suplicaba a
tayta Damaso para ser liberado.

Conmovido tayta Damaso decidió liberarlo dentro del maizal para que capturara a las
palomas y roedores que se comían el maíz discriminadamente; desde ese día el zorro
protege los sembríos de tayta Damaso de todas las aves y roedores que tratan de
robar los frutos de su chacra.
URPICHAKUNA KICHKAMAN TIKRAKUN

Huk atuqsi kasqa achka uñayuq; chaysi mikuchinanpaq lluqsisqa urqukunaman,


chakrakunaman, mayukunaman. Icha tariyman urpichakunata uñaykunaman
mikuchipaq, nispan.

Huk punchawqa ancha pisipasqas chayarusqa huk patupa wasiman. Huk kustal hunta
urpichakuna qipirisqa, hinaspansi patutaqa nisqa: kumpadre kay kustalniyta
inkarqakusqayki kutimunaykama kutimuspayñam apakusaq, nispa.

Allinmi kumpadre churakuykuya chayllapi nispa nin patuqa.

Chaymantas atuqqa llusiramun kusisqa wasinta uñankunaman mikuy tarisqanta


willananpaq. Hinaspansi nin uñankunata:

Urpichakunatam apamusaq hitaytinmi wichqankichik wasipa uchkunkunata mana


urpichakuna lluqsinanpaq, paykuna lluptirqunmanmi pawaspa. Paykunawanmi
pukllankichik, hinaspam yachankichik hapiyta mikunaykichikpaq, nispa.

Chay yachaysapa patuñataqsi chay saqipakusqan kustalta kicharusqa urpichakuna


kasqanta qawananpaq. Hinaptinsi urpichakunaqa pawarqarin tukuy hinastiman; chaysi
patuqa mancharisqa huntarachin kustalta llapa kichkakunawan mana kumpadren
musyananpaq.

Chayna kachkaptinsi kutiramun atuqqa apurawllamanña kustalnin apaq:


Kutiramullaniñam, nispa.

Allinmi chaypim kachkan kustalnikiqa aparikuyña nispas nin patuqa atuqta.

Chaysi atuqqa kustalninta qipirikun, hinaptinsi richkaptin tiparamun wasanta


kichkakunaqa, hinaptinsi: Urpichakunam tuspamuwachkan sillunwan tipamuwachkan,
nispa. Chaynas chayarun wasinta. Hinaspansi nin uñankunata: Kayqa urpichakuna
hapinkichik mikunaykichikpaq, nispa. Kustalta kichaykuptinsi atuqqa uñankunaqa
saltaykarin chayman, hinaptinsi uñankuna waqayta qallariptin atuqqa musyarun.
Chaysi qawaykuptinqa mana urpichakunaqa kasqachu. Llapa kichkaya
uñachankunataqa tukuy hinastinpi tipararisqa.

También podría gustarte